perjantai 30. lokakuuta 2015

Tähdet juutalaisissa rukouksissa

Shabbat Shalom! Ensiksi ilolaulua lepopäiväksi Tehillim (Psalmi) 148 ja sen hengessä tehty El Adon.





Tämä on uunituore katkelma jokin aika sitten päivittämästämme Perinnönjaolla -sivustamme. Pohdimme katkelmassa juutalaisten rukousten mahdollisista yhteyksistä tähtitieteeseen Messiaan opettamasta Avinusta (Isä meidän) nykypäivän shacharitiin. Heprealaisissa rukouksissakin kaikkina aikoina saattaa piileä messiaanisen tähtitieteen (mazzarot) siemen.


Tähtien nimet ja tähtikuviot ovat ilmoitusta. Siinä mielessä rukouksetkin voivat palvella, jos ei nyt  varsinaisena ilmoituksena (jota ne eivät tietysti ole), vaan messiaanisen ilmestyksen välikappaleina. Niin juutalaisista kuin kristillisistäkin rukouksista sekä perinteistä (mikäli ne ovat Sanan, Tooran mukaisia) voidaan löytää Messias sillä mahdotontahan olisi että Hänet voisi laittaa "laatikkoon"! Perinteissä ja kirjallisissa rukouksissakin voi olla Abban, Isin, rakastava ohjaava käsi. Eiväthän rukoukset periaatteessa eroa millään tavalla hengellisistä lauluista.

Danielin ja idän tähtitieteilijöiden juutalaisuudesta puhuen onko universumin Kuninkaan ilmoituksen tähtitieteellinen puoli tallessa jollain tavalla myös juutalaisessa rukouselämässä? Näyttää olevan sillä "Avinu shebashamaim" (Taivaallinen Isämme) ja erityisesti "Melek HaOlam" (universumin Kuningas) ovat nimiä jotka toistuvat usein heprealaisissa rukouksissa ja lauluissa. Tähdet ovat näyttäneet saaneen juutalaisen rukouksen tulen lepattamaan ja runosuonen sykkimään.

Hepreankielinen tuttu Isä meidän -rukous, Avinu, saattaa sisältää heprealaisen tähtitieteen ja Kirjoitusten ydinajatuksen:

"tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa"

Lord\'s Prayer in Hebrew
Rabbien säilyttämän Shem Tob Matteuksen Avinu
http://www.nehemiaswall.com/learn-lords-prayer-hebrew

Mitä Elohimin tahdon "taivaassa oleminen" mahtaa tarkoittaa? Karaiitti-juutalainen raamatullisen heprean kielen tutkija Nehemia Gordonin mukaan Avinu on tyypillinen aikansa juutalainen rukous. Avinusta on rabbien tallettama versio heprealaisessa Shem-Tob Matteuksessa jonka voi opetella täällä. Lisää heprealaisesta Shem Tob Matteuksesta tässä videossa. Aikansa juutalaisena rabbina Jeshua ei voinut keksiä rukousta hetken mielijohteesta vaan sovelsi vanhaa tuttua juutalaista rukousta opettaessaan juutalaisia opetuslapsiaan rukoilemaan Elohimin tahdon mukaisella tavalla.

Ohjasiko Messias siten opetuslapsia katsomaan tähtiin ja ymmärtämään että taivaissa on jollakin tavalla ilmoitettuna Isän tahto, Israelin messiaaninen lunastussuunnitelma? Avinussa ei mainita tähtikuvioita eikä tähtiä eikä edes aurinkoa tai kuuta, mutta salaperäinen maininta "taivaassa olevasta Isän tahdosta", ja rukoileminen sen toteutumisen puolesta myös maan päällä on mielenkiintoinen. Isän taivaallinen tahto toteutuu maan päällä Pojan kautta. Isän tahdon tapahtuminen on täysin sidoksissa Hänen Poikaansa, Messiaan 1. ja 2. tulemukseen.

Messias on löydettävissä Tooran lisäksi myös 12 tähtikuviosta. Itseasiassa 1. Moos. 15:5 ohjaa löytämään "tietyistä tähdistä" (HaKokavim) Zarekan. Kirjaimellisesti yhden ainoan Aabrahamin jälkeläisen. Ei lukemattomia "jälkeläisiä" tähtien matemaattisen luettelemisen perusteella kuten on väärin käännetty. Olisko Iisak niin suuri että Abba olisi kirjoittanut hänestä profetian tähtiin vai onko kyse häntäkin suuremmasta Pojasta, Messiaasta?

Ehdotamme että idea Messiaan ilosanomasta tähtien mukaan (mazzarot) voi olla avain ymmärtää mitä tuossa ikivanhassa juutalaisessa Isä meidän -rukouksessa pohjimmiltaan tapahtuvaksi pyydetään. Joka tapahtuessaan maan päällä vieläpä vahvistetaan ylhäällä taivaissa kuten on näyttänyt käyneen useiden tuhansien vuosien pelastushistorian merkittävimpien tapahtumien aikana harvinaisten taivaallisten merkkien alla. Kuten sanottua niistä tunnetuin on Messiaan syntymä ja sen aikana sekä sitä ennen ja sen jälkeen tapahtuneet ainutkertaiset taivaalliser merkit. Taivaat julistivat esikuvallisesti samaan aikaan maanpäällä tapahtuvaa oikeamielisyyden (vanhurskauden) Kuninkaan syntymää.

Eihän Messiaskaan tule syntymään enää toista kertaa. Shem Tobin Avinu (josta ote yllä) ei ole mistään kristillistä kirkollista alkuperää oleva valmis rukous vaan tyypillinen aikansa juutalainen rukous. Jos Messias on löydettävissä valmiista kristillisistä rukouksista tai perinteisistä ortodoksi-juutalaisista rukouksista niin tottakai Ben Elohim voidaan löytää myös ikivanhasta juutalaisesta rukouksesta jonka kautta itse Rabbi opetti opetuslapsiaan rukoilemaan Avinun tahdon mukaisella tavalla eikä "tyhjää hokien kuten pakanat".

Tehillah, Psalmi 148 on heprealainen laulu tai rukous kuten jokainen psalmi. Tämä laulu opettaa em. säännönmukaisista taivaan laeista auringon, kuun, tähtien ja taivaallisten sanansaattajien (enkeleiden) ylistyslaululla taivaan lakien Säätäjälle, universumin Kuninkaalle. Juutalaiset ovat laatineet mahdollisesti juuri Psalmista 148 tai ainakin hyvin paljon sen hengessä sapatiksi aamurukouksen osana heidän joka aamuista shacharit -rukousta. Sapattiaamun rukouksesta on tehty laulukin, El Adon (Jumala on Herra). Hagay Batzrin ja Yossi Azulayn tulkinnat ovat parhaimmasta päästä.

Samoin kuten juutalainen Daniel kerran Babylonin Kaldeassa (Dan. 6:11) niin hänen veljensä tämän päivän Israelissa rukoilevat aamuin ja illoin selkänsä takana olevien auringon, kuun sekä planeettojen ja tähtikuvioiden nousujen ja laskujen kanssa kuin "yhtenä seurakuntana". Päinvastoin kuin joukko aurinkoa kumartavien muinaisten israelilaisten miesten nähtiin kerran Jehovan temppelissä tekevän (Hes. 8).

Shacrarit merkitsee aamuaikaa tai vapaasti käännettynä aamunkoita, sarastusta. Ilmestyskirjassa (Sefer Kizajon) puhutaan Nogasta, kirkkaasta Kointähdestä. Messiaasta. Planeetta Venus (hepr. Noga, kirkas) tunnetaan kointähtenä, aamutähtenä. Tämä taivaan kirkkain planeetta on Sefer Kizajonissa yksi Messiaan esikuvista. Se on niin kirkas että se voi näkyä vielä jonkin aikaa auringon nousun jälkeen samaan aikaan kun heprealaiset aamurukoukset kaikuivat muinaisessa Kaldeassa ja Jerusalemin temppelissä ja kaikuvat yhä tämän päivän Jerusalemissa. Siksi Noga on "aamutähti". Vaikka tietyt juutalaiset perinteet ovat vain aavistuksenomainen muisto temppelistä ja varsinaisten Jehovan säätämien temppelimenojen rabbiinista korvausteologiaa niin siitä huolimatta niistä voi oppia jotain aivan kuten jopa kirkon virsistä.

Mikä valtava todistus, tähtien Messiaan (Mashiak HaKokavim) esikuva ja ilmestys Toorassa ja tähdissä sekä perinteissä voi ollakaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ainoastaan asialliset kommentit hyväksytään. Noudatathan ystävällisiä tapoja. Jos kirjoitat anonyyminä niin jonkinlaisen nimen merkitseminen kommenttiin olisi suotavaa jotta erottuu muista anonyymeistä. Kiitos!